VAIHEESSA

  Olemme kovaa kyytiä tulossa ja menossa :) Teimme valtavan työn viime vuoden puolella päämääränä tämä Suomen juhlavuosi 2017. Niin onnistuimmekin rätkähtämään (pesäpallotermi Lappeenrannasta) tammikuun puolelle äänite hampaissa. Ehdimme ja saimme kunnian olla ensimmäisiä Suomi100-tapahtumia Ruokolahdella CD:n julkistamistilaisuuden pitäjinä. Ruokolahden Kirkonkylän koulun oppilaat ylpeänä esittävät…

Täysin kunnialla siitä selvittiin, yleisöä oli yli 100 ja saimme Tiedän paikan armahan –CD:n kauppoihin kaikkien ulottuville. Sitä voi kuunnella yksin tai yhdessä ja sen avulla lentää ”sielun silmin” kouluun ja lapsuuteen, jossa laulettiin yksin tai yhdessä. Sen avulla voi harjoitella yksin tai yhdessä, jotta sen avulla voi esiintyä yksin tai yhdessä. Me teimme sen yhdessä.

Ja se moka, mikä tuli tehtyä johtui yksinkertaisesti siitä, joku joutui tekemään joitain vaiheita yksin eikä yhdessä sitä sitten huomattu. Niin, miksei kukaan huomannut lopputeksteistä, etteivät kaikkien nimet olleet kohdallaan? Ruokolahden Kirkonkylän koulun musiikinopettaja Tarja Tiilikaisen nimi puuttui.

Seuraava vaihe oli koululaisten hiihtoloman aikainen, luonto- ja laululeiri (kokeilumielessä) Ruokolahdella, Vaittilan iki-ihanassa koulussa. Sen tiedottaminen ja markkinointi osoittautui vaikeammaksi kuin puolen vuoden putkessa juokseminen (ja rätkähdys). Leiri opetti juuri sen, mikä on tapahtumien tuottamisessa aa ja oo: ajoissa tehtävä tiedotus ja markkinointi – sekä ilmoittautuminen. Vaikka paikkana olisi ollut Ruususen linna ja opettajana Prinssi Uljas, niin kohderyhmä oli kuin olikin varannut lomamatkansa hyvissä ajoin ja buukannut itsensä hiihtämään ja laskettelemaan jonnekin missä oli satavarma lumitilanne. Tai satavarma aurinko. Ja korvanapit?

Mietin tänään lippujen liehuessa kuinka Minna Canth´inkin seitsenpäinen lapsikatras lauloi, taatusti, valitsemistamme lauluista jokseenkin kaikkia niin kotona kuin koulussakin. Onkohan Minna Canth´kin riimitellyt oppilailleen pikku sävellyksiä ja sanoituksia, kuten mieskollegansa Virtanen oli keksinyt tehdä sisukkaan ja persoonallisen opettajan, Hilja Valtosen kanssa? Pikkulauluja tuskin on osattu etsiä aikanaan.

Nyt kyyristymme kyntämään vaot syvemmiksi kohti kesää. Meillä on vielä paljon ”uutta ja vanhaa”, uusvanhaa tekemistä puhtaalla, turvallisella, nostalgisella kansakoululinjalla. Tule mukaan ideoimaan ja toimimaan, ota yhteyttä!

Anu

Kommentit (0)

Ei kommentteja

Kirjoita uusi kommentti

Blogin etusivulle